Vankka tieteellinen tutkimusnäyttö osoittaa, että robotisoitu kävelyharjoittelu parantaa selvästi kävelykykyä, -nopeutta ja -kestävyyttä sekä askelpituutta verrattaessa sitä muihin kävelykuntoutusmuotoihin. Lisäksi robotisoitu kävelyharjoittelu parantaa tasapainoa, alaraajojen lihasvoimaa ja elämänlaatua. Tutkimuksissa on osoitettu sen olevan myös kustannustehokasta.
Tunnissa tuhansia aivojen muovautuvuutta aktivoivia askeleita
Robotisoidusta kävelyharjoittelusta hyötyvät tutkimusten perusteella etenkin neurologiset asiakkaat. Kuntoutuminen perustuu aivojen muovautuvuuteen. Robotisoidussa kävelyharjoittelussa kuntoutuksen intensiteetti on huomattava: robotin avulla potilas kykenee kävelemään tuhansia aivojen muovautuvuutta aktivoivia askeleita tunnissa. Kävelyrobotin avulla saadaan alusta alkaen kävelyharjoitteluun oikeat liikeradat ja askellus, joka vastaa normaalia kävelyä. Kävelyrobotti mahdollistaa turvallisesti tehokkaan kävelyn harjoittelun. Se paranee, mitä harjoitetaan. Robotisoidulla kävelyharjoittelulla harjoitetaan ja parannetaan nimenomaan kävelyä.
Tutkimuksiin perustuvien arvioiden mukaan joka viides itsenäisesti kävelemätön henkilö saataisiin kävelemään alkuvaiheen intensiivisen robotisoidun kävelykuntoutuksen avulla.
Kävelyrobotilla harjoittelusta hyötyvät erityisesti henkilöt, joilla kuntoutustarpeen taustalla on aivoverenkiertohäiriö, selkäydinvamma, MS-tauti, CP-vamma, aivovamma, Parkinsonin tauti tai muu, harvinaisempi neurologinen sairaus. Kävelyrobotin avustamana heikossakin kunnossa oleva asiakas voi harjoitella kävelyä pystyasennossa ja symmetrisesti.
Robotisoitu kävelyharjoittelu ja aivohalvauskuntoutus
Vankin tieteellinen tutkimusnäyttö robotisoidun kävelyharjoittelun hyödyistä on aivohalvauskuntoutuksessa. Kävelyrobotiikka yhdessä perinteisen fysioterapian kanssa on tehokkaampaa kuin perinteinen fysioterapia yksinään. Robottiavusteisesta kävelykuntoutuksesta näyttävät hyötyvän eniten ne, joilla ei ole lainkaan kävelykykyä kuntoutusintervention alussa. Tutkimuksiin perustuen voidaan arvioida, että joka seitsemäs itsenäisesti kävelemätön aivohalvauskuntoutuja saataisiin kävelemään itsenäisesti robotisoidun kävelykuntoutuksen avulla.
Tuplasti tehoa myös MS-taudin kuntoutukseen robotisoidusta kävelyharjoittelusta
MS-tauti on yksilöllisesti etenevä monioireinen keskushermostosairaus. Kävelyvaikeudet ovat tyypillinen oire ja ne ovat erityisen korostuneita, jos taudin tulehdukselliset pesäkkeet vaurioittavat selkäydintä. Robotisoitu kävelyharjoittelu on useassa tutkimuksessa osoittautunut vähintään tavanomaisen yksilöllisen fysioterapian veroiseksi. Erityisen tuloksellisesti se on vähentänyt sairauteen liittyvää uupumusta ja alaraajojen lihasjäykkyyttä. Tutkimukset viittaavat sen myös lisäävän kävelynopeutta ja -kestävyyttä tavanomaista fysioterapiaa paremmin. Hyvät tulokset perustunevat harjoittelun lukuisiin toistoihin ja intensiteettiin.
Mika Pekkonen Juhani Ruutiainen
LKT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Professori, neurologian dosentti,
kuntoutuksen erityispätevyys kuntoutuksen erityispätevyys